Aloitan alusta, kun asken tuli sahkokato ja tuhosi edellisen tekeleeni, joka oli siis hirvee-en hyva. Eilen oli myos sahkokatko ja kun sellainen sattuu niinkin pitkaksi aikaa kuin 18 tunniksi, toimistot ja kodit alkavat olla kuumia ilmastoinnin puutteessa, vessat rupeavat haisemaan veden puutteessa ja ihmiset (tai ainakin mina) alkavat saada ahdistuskohtauksia kuvitellessaan kuolevansa janoon hiekkaeramaassa 60 km:n paassa kaupasta, josta voisi ostaa pullovetta.

Jos joku tehokkaammin kayttaa viikonlopun kuin me viime viikonloppuna on jo aikamoinen fakiiri. Saavuttuamme Livingstoneen klo 15 pintaan, lahdimme valittomasti Zambesin risteilylle ja seuraavana aamuna aikaisin Victorian putouksille. Ehdittiin tehda kaikki mita suunniteltiinkin ja viela paluulinkkiinkin (siihen Intercapeen) noustiin ajoissa, klo 12 paivalla.

Risteilylla (aluksesta oli kuva, mutta tuhosin asken vahingossa sen) oli vanhanaikainen meininki. Lipun hintaan, 35 US$/pers, kuului tietysti se 2 h:n risteily, napostelut (josta oli myos kuva), illallinen ja vapaa juomatarjoilu. Ruattalaisnuoriso naytti kayttaneen antimia reilusti hyvakseen. Amerikkalaiset kayttaytyivat muuten siivosti, mutta joku pariskunta istuskeli poydalla. Siina joella ui useita samanlaisia laivoja ja kaikki kavivat kaantymassa niitten virtahepojen luona, jotka haukottelivat makeasti. Auringon lasku oli hiano. Ennen rantautumista alkoi laivan takaosasta kantautua paikallinen musiikki laivan henkilokuntaan kuulvien miesten esittamana, mutta ei niita esittajia olisi kuvasta erottanutkaan tummaa taustaa vasten.

Ja sitten siihen paa-asiaan. Tassa se nyt sitten on se Victorian putous, jonka peraan taalla hietikolla hinguttiin koko viime viikko. Ei huvittaisi olla alhaalla vesimassojen alla.

 

Sadetakkienkin kanssa oltiin aivan markia, tai ainakin kengat olivat, tultuamme pois kierrokselta. Mutta ei kestanyt kauan, kun byysat olivat taas kuivat. Taustalla nakyy silta, jolta kaksi opiskelijatyttoamme leiskauttivat alas110 metria pitkan joustavan koyden jatkona, nilkoista sidottuna. Hiukset eivat viela kastuneet. Muut benji-hyppaajat olivat nuoria miehia. Itse en niin pitanyt valia.

 

Terhi vai Tuulako se siella roikkuu!!!! Ja paikallinen Veikka Gustafsson valmiina ottamaan kiinni ..... kun tarkemmin ajattelee, olisihan sita voinut hypatakin.

 

Ja ne tyot!

Olin tanaan seuraamassa kasvintuotannon opetusta. Taytyy vaan sanoa, etta on se hyva, etta Kiteella on amk-luokissa dataprojektorit, joiden avulla voi nayttaa helposti kaikenlaisia havainnoillistavia kuvia. Muuten on kuivaa.

t.  Eeva-Liisa